Ensimmäinen aamu Tucsonissa! Heräilimme siis Westward Look Wyndham Grand Resort & Spa -hotellissa, jossa olisi ollut nimensä mukaisesti myös Spa-hoitoja mikäli niitä olisi mielinyt. Aamusella suuntasimme aamiaiselle hotellin ravintolaan, ja suunnittelimme siellä päivän kulkua - tänään voisi käydä katsastamassa kaupungin lähistöllä olevaa ilmailumuseota. Aamiaispöydässä huomasimme kuinka kolibreja lenteli läheisissä puissa, ja niitä olisi lennellyt varmaan sisällekin elleivät parvekkeen ovet olisi olleet kiinni! Aamiaisen jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Pima Air & Space Museumia, joka on siis yksityisten toimijoiden ylläpitämä ilmailumuseo.
Museossa oli useita erilaisia näyttelyalueita, joissa pääsi ihmettelemään nykyisiä ja entisajan lentokoneita, erilaisia prototyyppikoneita, ohjuksia ja raketteja, helikoptereita, kuumoduuleja, suihkumoottoreita ja monenlaisia muitakin ilmailuun liittyviä esineitä, sekä henkilögalleriaa johon oli koottu Arizonan alueella vaikuttaneita pilotteja (mm. presidenttiehdokkaanakin tutuksi tullut senaattori John McCain!). Yksi mielenkiintoiselta kuulostanut näyttelyalue olisi ollut "Area 51", mutta se oli juuri pahimmilleen remontissa. Toisen maailmansodan koneista oli jopa kaksi erillistä näyttelyä, toisessa oli esillä Euroopassa käytettyjä koneita ja toisessa Tyynen valtameren kampanjaan osallistuneita koneita. Pihalla oli useista eri maista ainakin puolensataa lentokonetta, ellei enemmänkin. Vielä kun olisi päässyt sinne Boneyardille..
Tämmöisiähän näkee Suomessakin vähän väliä... Laivaston käytössä ollut F18 Hornet.
Onneksi tällaisia ei Suomessa näy! Kuvassa Mig 29 "Fulcrum".
Top Gunissa lenteli näitä aparaatteja (F14 Tomcat).
Avaruus-roipetta oli myös näytillä.
2. maailmansodan aikaista propagandaa.
Erikseen voisi vielä mainita yhden erikoisuuden, joka tuli puheeksi yhden oppaan kanssa. Toisen maailmansodan näyttelyn opas mainitsi että heillä on yksi kone jopa Suomesta. Kyseinen kone oli ollut toisen maailmansodan aikaan Suomessa, ja oli sitten keräilijöiden kautta tullut lopulta museoon näytille.
Tällainen Focke-Wulf Fw44 Stieglitz oli tullut museon kokoelmiin (mutkien kautta) alunperin Suomesta!
Museossa vierähtikin aikaa useampi tunti ja siltikin tuntuu että näimme vain pintaraapaisun koko museosta. Oppaiden kanssa kannattaa ehdottomasti jutustella, sillä heiltä saa paljon tietoa koneiden taustoista ja sotahistoriasta. Museon jälkeen ajelimme Tucsoniin shoppailemaan Tucson Malliin. Ostoskeskuksen jälkeen ajattelimme vielä pyörähtää täydentämään vesivarastojamme läheiseen Targetiin, kun yllättäen päällemme sattui voimakas sadekuuro. Vettä tuli ja parkkialue lainehti -mehän fiksusti päätettiin kuitenkin pinkaista nopeasti Targetin sisälle.. Noh, onneksi sade oli jo loppunut siinä vaiheessa kun päästiin kaupasta takaisin ulos. Jatkoimme matkaa ja autoilimme ympäri Tucsonia, kunnes keksimme että voisimme yrittää päästä kokeilemaan ampumarataa. Olimme etukäteen kotona Suomessa tuumanneet, että ampurata olisi ehdottomasti yksi asia USA-reissun To-Do-listalla. Suuntasimme siis kohti Marksman Pistolia, jossa ystävämme Google kertoi ampumaradan olevan. Jouduimme kuitenkin pettymään, sillä he edellyttivät että jommalla kummalla meistä olisi pitänyt olla kokemusta käsiaseista (rynnäkkökiväärin käsittelykokemus ei riittänyt, mistä miespuolinen matkustaja oli kovin tuohtunut). Naispuolisesta matkustajasta tämä oli turvallinen käytäntö. Jos olisimme olleet Tucsonissa pidempään, he olisivat kuulemma voineet järjestää meille jonkun opastamaan käsiaseiden käytössä, jonka jälkeen olisimme päässeet ampumaan. Valitettavasti olimme kuitenkin lähdössä jo sunnuntaina kohti uusia paikkoja, joten emme sillä kertaa päässeet ampumaan. Harmi!
Ajelemassa jossain päin Tucsonia.
Epäonnistuneesta ampumaratareissusta harmistuneina menimme shoppailemaan suruumme. Kävimme muun muassa Boot Barnissa, jossa myydään western-henkisiä asusteita kuten bootseja ja cowboy-hattuja. Tarttuipa tuolta yksi hattu mukaan. Bootsit olivat ihania, mutta ah niin tyyriitä, joten ne jäivät valitettavasti kaupan hyllyyn. Harmittaa näin jälkikäteen, samassa konkursissa nekin olisi menneet.. Boot Barnissa oli töissä ilmeisen patrioottista väkeä, sillä kassalla oli kyltti "It's okay to say God bless America!". Muutenkin erityisesti Tucsonissa USA:n lippuja liehui solkenaan. Kauppakierroksen jälkeen menimme hotellille lepäilemään. Huomasimme, että jenkkiläiseen puhelinliittymään oli tullut varoitustekstiviesti (severe-hälytys) "flash floodseista" eli äkkitulvista. Viestissä siis kehotettiin välttämään tulvivia alueita, jotka yleensä on merkitty keltaisilla "flood area" -liikennemerkeillä. Ilmeisesti vakuutusyhtiöt/autovuokraamot eivät ole kovin suopeita, mikäli ehdoin tahdoin menee tuollaisille alueille rälläämään autolla tulvavaaran aikana.. Mehän tietenkin fiksuna lähdimme illalla syömään Tucsonin keskustaan ja poistullessa meitä tervehti jo tutuksi tullut ukkoskuuro. Tiet tulvivat, mutta parasta oli kun huoneisto jossa majailimme sijaitsi maantasan alapuolella ja tulvavesi tietysti ryöppysi portaita pitkin alas. Eipä enää tohdittu lähteä enempiä seikkailemaan, joten pistimme päät pehkuihin jotta seuraavana päivänä jaksaisi taas seikkailla.
Näitä kylttejä kannattaa totella varsinkin sadekaudella, ellei välttämättä halua päästä kahlaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti