Olimme suunnitelleet, että teksimme Las Vegasista käsin päiväretken, jonka kohteena olisi Grand Canyon. Koska ensimmäiset Las Vegas -päivät menivät humputellessa, jäi ainoaksi mahdollisuudeksi tehdä retki viimeisenä kokonaisena Las Vegas -päivänä -haasteena oli, että olimme varanneet illaksi liput Britney Spearsin keikalle. Matkalle oli lähdettävä heti aamutuimaan. Suuntasimme Grand Canyonin eteläpuolelle. Matkaa oli noin 280 mailia suuntaansa, eli pelkkään edestakaiseen automatkaan upposi noin 8 tuntia.
Matkan varrella pääsimme poikkeamaan vanhalla Route 66 -tienpätkällä. Pääasiassa menimme kuitenkin isoja teitä pitkin. Keli oli hieman sateinen, joten kävimme varalta ostamassa huoltoasemalta sadetakit, joita ei kuitenkaan onneksi tarvittu.
Kun saavuimme perille Grand Canyon -kansallispuistoon, ajattelimme että ruuhka ei ole kovinkaan paha, sillä porteilla oli vain maltillinen määrä autoja. Olihan vielä aamu, sateinen keli ja arkipäivä. Mutta ajettuamme Visitor Centerin parkkipaikalle huomasimme, että ne olivat jo aivan täynnä. Jatkoimme siis pienen matkaa eteenpäin, Google Mapsin perusteella jonnekin Hopi Housen parkkipaikalle, josta pääsimme ihailemaan jylhiä maisemia. Kanjonia riitti silmän kantamattomiin ja näystä ei ollut saada tarpeekseen. Näky oli aivan uskomaton ja sitä jatkui kauas horisonttiin saakka. Jopa taivas näytti jotenkin erikoiselle, ikään kuin kanjonista heijastuva valo olisi värjännyt sen. Tuota näkymää oli mahdoton taltioida kameralle, kuvat eivät tee oikeutta tuolle luonnon muovaamalle ihmeelle.
Kävimme vielä muutamalla näköalapaikalla, jonka jälkeen lähdimme taas matkamuistomyymälän kautta kohti Las Vegasia. Matkalla paistoi aurinko ja taivaalla lenteli kotkia. Yritimme ottaa niistä kuvia, mutta kovin tarkkoja otoksia niistä ei saanut. Pysähdyimme taas samalla huoltoasemalla täydentämässä matkaeväitä. Las Vegasia lähestyttäessä muistimme, että meidän oli tarkoitus käydä myös Hooverin padolla. Aikaa oli vain niukasti, mutta päätimme kuitenkin tehdä pikapyörähdyksen, sillä olimme jo huomenna jatkamassa matkaa ja Hooverin pato sijaitsi vastakkaisella suunnalla. Pato olisi siis nähtävä nyt tai ei koskaan (tällä reissulla).
Paluumatkalla kävimme hakemassa Dunkin' Donutseja Kingmanissa olevalta huoltoasemalta/liikenneasemalta. Olimme jo aiemmin käyneet samalla asemalla donitseilla tulomatkalla Tucsonista, joten miksipä ei nytkin! Ilta-auringon aikaan pääsimme perille Hooverin padolle. Ilmeisesti Hoover Dam hyödyntää koko Colorado-joen vedenvirtauksen, joten sähköä saadaan tuotettua isolle ympärysalueelle. Varsinaiselle opaskierrokselle emme enää myöhäisen ajankohdan vuoksi päässeet, eikä meillä toisaalta ollut hirveästi aikaa ihmettelyyn muutenkaan. Saimme kuitenkin pienen vilkaisun tähänkin megarakennelmaan, ja pääsimmepä samalla näkemään Mike O'Callaghan–Pat Tillman Memorial Bridge:n alapuolelta. Oikeastaan vasta kotona googlailtuamme huomasimme että tämä silta, jota pitkin oltiin nyt kolmesti ajettukin, oli itseasiassa rakennettu valmiiksi vasta vuonna 2010.
Hotellille lopulta päästiin "hyvissä ajoin" eli aika viime tippaan. Pienen siistiytymisen jälkeen otettiin liput mukaan ja lähdettiin kohti Planet Hollywoodin The AXIS -teatteria - onneksi se oli tosiaan muutaman minuutin kävelymatkan päässä, tältäkin osin majoituspaikkana Elara Hilton todettiin hyväksi valinnaksi. Liput olimme kaukaa viisaana ostaneet jo Suomesta käsin, myöskin sen vuoksi että illan konsertti oli mukava ohjelmanumero toisen osapuolen 30-vuotissyntymäpäiviä ajatellen. Vaikka Britneyn Piece of Me -show pyöri tuolloin parikin kertaa viikossa, oli väkeä ainakin tällä kertaa teatterin täydeltä. Turvatarkastus sujui ryysiksestä huolimatta yllättävän sujuvasti.
Vielä ennen konsertin alkamista kävimme hakemassa isot (Britney Spears-teemaiset!) mukilliset mansikka-daiquiria ja mojitoa. Suomen meiningeistä poiketen näiden juomien kanssa pääsi menemään ihan normaalisti katsomaan konserttia, ja tämähän meille kävi oikein hyvin. Show oli aikamoista efektitykitystä, sillä teatteria kiersi seinille projisoituna videoefektejä, lavalla rätisi pyroefektit ja monenlaista koreografiaa esitettiin. Britneytä säesti livebändi, ja vaikka emme ole varmoja minkä verran Britney itse lauloi, oli tunnelma joka tapauksessa katossa ja välispiikit nostattivat tunnelmaa entisestään. Meidän takarivin paikat olivat suhteellisen kaukana lavasta, mutta ei se kyllä menoa haitannut! Illan päätteeksi menimme sitten vielä kasinon kautta hotellille selviämään seuraavan aamun ajoreissua varten. Mukava päivä kaikenkaikkiaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti